maanantai 14. toukokuuta 2012

School for Deaf

Last week of our training started with a visit to Cherish. Päivikki was still resting at hostel so me and Heidi went to Cherish and spent our morning there with the children. After that we went to children's home where we found out that on afternoon we are going to visit school for def. Or I was going to, cause Heidi started also feel a bit feverish, so she went also resting to hostel. But I had a nice visit to the school for deaf children and it was very interesting place with it's classes from nursery to class eight and then carpentry and tailoring classes. If only I'd know more hand alphabets and signs it would have been a nice place to stay few days or longer. Tomorrow there's gonna be a visit to school for mentally disabled. But now, ice hockey again (let's hope it goes better than yesterday..) ;) 


Viimeinen harjoitteluviikko alkoi parin tunnin pikavisiitillä Cherishille. Päivikki jätettiin vielä lepäilemään hostellille, ettei vatsaflunssa hyökkäisi takaisin, joten lähdettiin Heidin kanssa kahdestaan liikenteeseen. Lapset Cherishillä olivat aivan innoissaan paluustamme ja yllätykseksemme huomasimme vanhempien luokan opettajan vaihtuneen. Vielä toissa viikolla opettaja oli ollut Cherishillä (näimme häntä käydessämme poikien jalkapallopelissä).

Cherishin lapset katselemassa tuomiamme kuvia


Vietimme aamupäivän pienempien lasten parissa heidän väritellessä kuvia tuomistamme värityskirjoista ja ulkona leikkien. Sitten olikin aika hyvästellä, toivottaa hyvää jatkoa ja ottaa piki lastenkodille, jossa saimme kuulla iltapäivästä menevämme vierailulle kuurojen lasten koululle. Loppujen lopuksi menin kuitenkin vierailulle yksin, sillä Heidillä oli ollut hieman heikkohappinen olo aamusta alkaen ja hostellin peti kutsui Heidiäkin puoliltapäivin. Niinpä hetken lastenkodin lasten kanssa pihalla telmuttuani suuntasin Koikain matkassa vierailupaikkaan loppuiltapäiväksi.

Oikeanpuolimmainen tyttö on lastenkodin uusimpia asukkeja ja heti kyllä löytänyt paikkansa meidän seurasta



Koulu oli aika suuri, noin 140 lasta. Tosin kaikki eivät olleet vielä palanneet lomilta, joten koululla oli vielä hieman hiljaista. Koululla oli luokkia nurserysta kahdeksanteen ja tämän jälkeen nuorilla oli mahdollisuus jäädä koululle vielä opiskelemaan vaatetusta tai puutöitä. Koululla oli myös oma kirjasto (siis ihan kunnon kirjasto, ei lastenkodin kaltainen huone, jossa on hieman kirjoja), kasvimaa, lehmiä ja majoitustilat. Koulu vaikutti oikein mukavalta paikalta ja mikäli osaisin viittomakieltä edes hitusen, olisi koululla ollut mukava viettää pidempikin aika, kuin vain tutustumiskäynnin verran. Sain koululla myös lapsilta pari merkkinimeä, mutta ehdin jo unohtaa miten ne tehdään.. Tänään olikin nimirikas päivä, sillä merkkinimien, Jennyn, Jannin ja Jennin lisäksi olen ollut myös Janne :D

Pojilla olisi ollut kovasti asiaa, mutta kommunikointi oli minulle vähän haastavaa.. pitäisi opetella viittomaan.

Koikain jätettyä minut yksin koululle suuntasin sieltä päästyäni ensimmäisen löytämäni pikin luokse (kävellen hostellille meno olisi ollut suhteellisen tuhoon tuomittu yritys), mutta unohdin tarkistaa onko kuskilla vaihtorahaa ja onko itselläni pientä rahaa.. Niinpä hostellille päästyäni huomasin, että lompakossani pienin seteli on viisisatanen, eikä tytöiltäkään löytynyt pikkuhiluja, joten pikikuski sai minun kyytsäämisestä koko päivän tienestit kasaan, sillä hänellä oli vain viisikymppinen antaa takaisin (pikikyyti on yleensä 50ksh). Tietysti olisin voinut lähteä juoksentelemaan vielä läheiseen kauppaan rikkomaan rahaa, mutta jaksanut riehua parin euron takia niin paljoa.. ;)


Nurseryn lapset eivät olleet palanneet vielä lomilta, mutta onneksi pääsin vilkaisemaan luokkaa


Vaatetusluokka oli todella hyvä ja oppilaat tekevätkin kuulemma mm. koulupukuja ja tilaustöitä siellä

Huomenna menemme (tai ainakin kovasti toivon, että saisin edes toisen tytöistä työkuntoon, etten joudu taas yksin mzunguilemaan) todennäköisesti aamupäivästä vierailemaan kehitysvammaisten lasten koululla.

Ja sitten kaikki thumbs up, että Suomi olisi saanut pelinsä kulkemaan taas vähän paremmin ja torstain matsin voittoonkin olisi joitain tsänssejä.. :)

1 kommentti:

  1. Hyvää nimipäivää!
    Höytiäisestä ovat jäät sulaneet, joten lähetään veneinemme laiturin uittoon. Kesä tuli taas tännekin; huomenna luvassa +25c :)

    VastaaPoista