tiistai 29. toukokuuta 2012

Snorkeling in the Ocean


Okay. This is the last post from Kenya. Next one comes from Finland, perhaps on Friday :) Today was our last day at Diani and we spend it on a trip to Kisite Marine Park. On the way we saw some dolphins and enjoyed nice and sunny weather. But when it came time to put on snorkeling equipment, it started raining..  Luckily the rain didn’t last long and soon we were in the sea watching fishes and corals and other underwater life. Looked amazing! (sorry, no photos). And that’s about all we’ve done today, ‘cause the trip took ten hours. So now a bit enjoying of the last evening in beach and tomorrow we’re going to sit on a bus over eight hours and Thursday goes on a plane..  


Tämä on nyt sitten viimeinen postaus Keniasta (!!!). Tuntuu, kuin vasta olisi aloittanut tämän blogin, mutta niin noita kirjoituksia vaan on jo kuutisenkymmentä ehtinyt kertyä.. phew, aika urakka. Nomutta ihan seinään en tätä lopeta, teen vielä kotiin päästyä jonkun postauksen, niin tiedätte sitten miten kotimatkakin sujui :)

Viimeisenä Diani-päivänä heräsimme aamulla aikaisin kuudelta (no, aikaisin ja aikaisin, melkein joka aamu heti kuuden jälkeen viimeistään tullut herättyä) ja seitsemältä olimme jo odottelemassa kyytiä kohti Wasini islandia ja Kisite Marine Parkia.

Meitin purtilo
Naapurinvene näytti siistimmältä.. hiton low season, kun parempien paattien firmat oli kiinni..

Flippereitä uiskentelemassa veneen vieressä

"Joo-o.. sieltä se vesisade tulee ja Jani-apina älä kuvaa minuu" -ilme

Reissusta tulikin oikea pariskuntamatka, sillä meidän lisäksemme paatissa oli viisi suunnilleen samoja ikiä olevaa paria (pääasiassa saksalaisia) ja yksi keski-ikäinen pariskunta. Lisäksi matkalle mukaan eksyi myös yksinäinen ja hieman limaisen oloinen keski-ikäinen mies..

Alkumatkan ajan aurinko paistoi ja keli näytti mahtavalta delfiinejä bongaillessa, mutta annas olla, kun olisi pitänyt lähteä snorklailemaan keskelle merta.. tummia pilviä ilmaantui ja vettä alkoi sataa. Onneksi kuuro ei kuitenkaan kestänyt kauaa, joten pienen odottelun jälkeen innokkaimmat pääsivät hyppäämään mereen.

Itse olin hieman ensin epäluuloinen omien taitojeni ja aallokossa snorklailun suhteen, mutta hetken muita seurailtua ja Janin tullessa kiskomaan mukaan, päätin minäkin kiltisti pukea pelastusliivit päälle (paria poikaa ja opasta lukuun ottamatta kaikilla oli ja silti oli aika raskasta uiskennella aalloissa) ja hypätä mereen katselemaan pinnan alaisia maisemia.


Lähin saarentapainen, muuten näkyi vaan merta ja merta ja merta ja kaukana pari saarta..
 
Ja wow, kylläpä näytti kivalta kaikki eksoottiset kalapervet ja korallit ja muut merenalaiset asukit. Ilma vain oli aika harmaa, joten ei paras keli bongailuun, mutta kivaa oli silti. Snorklauskin onnistui ihan hyvin, vaikkei aiempaa kokemusta oikein olekaan. Harmi vain kun ei kuvia saanut pinnan alta.

Takaisin päin lähtiessämme pilvet päättivät taas kadota ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Saimme purtilolla myös syötävää ja täytyy sanoa, että vaikka paatti oli hieman hazardin oloinen, niin ruoka (miulla kasviksia ja Janicella kalaa) oli kyllä hyvää ja Janikin pääsi maistamaan mandazeja, samosaa ja chapatia.

Koska snroklausta piti odotella hieman pidempään, emme päässeetkään enää vierailemaan orjaluoliin, mutta reissu oli ihan kiva noinkin. Ja nopsasti vierähti kymmenen tuntia matkoineen. Takaisin Dianille päästyämme kävimme sitten vielä hieman käpsyttelemässä rannassa ja nyt olisi aika alkaa askarrella iltasapuskaa ja nauttia viimeisestä illasta rannalla.


Aamulla sitten seitsemältä kohti Mombasaa ja sieltä noin kahdeksan tunnin bussimatka Nairobiin. Ja torstai meneekin sitten tyttöjen kanssa lentokoneessa istuskellessa.. Eli seuraavaa bloggausta voitte odotella todennäköisesti perjantaina :)

maanantai 28. toukokuuta 2012

Kaya Kinondo


On Sunday we did nothing special, just relaxing :) Heidi and Päivikki went back to Mombasa and today they travelled the whole day to Nairobi by buss (the trip went fine). And what we did today? Well, I was already feeling better, so we decided to walk to a nearby (about 7km from our beach apartment) sacred forest, Kaya Kinondo. The place was amazing and our local guide very good. Kaya Kinondo is part of local ecotourism project and I highly recommend visit the place, if you happen to visit Kenya someday. Link to webpages can be found on right side of this blog where you’ll find all the other links also :) You can easily get to Kinondo from Diani by taking first a Matatu and then piki (if you're not interested of walking or renting a bicycle, or then you can just go by piki all the way). After Kaya forest we enjoyed a bit of the beach, 'cause weather was so good and that's about all today has happened :) Tomorrow we’re going to Wasini Island and Kisite Marine Park, let’s hope that the weather is as good as it was today.   

Beachlife

Sunnuntai kului leppoisasti rannalla kävellen, meressä makoillen ja aurinkoa ottaen. Aivan aamusta oli pilvistä, joten Heidi ja Päivikki lähtivät jo aamupäivästä Mombasaan, koska epäilivät etteivät pilvet kaikkoa.. virhe :D Puoliltapäivin oli jo täydellinen auringonottokeli :)

Illalla itikoihin kyllästyttyämme siirryimme sisätiloihin ja viihdytimme itseämme Heidiltä lainatulla No Strings Attached –leffalla. Aika rankka kokemus oli katsoa tuollaista romanttista komediaa, mutta kokonaisuutena elokuva oli kuitenkin ihan viihdyttävä pätkä (varsinkin, kun täällä ole oikeastaan tullut katsottua mitään ruudusta) ja järkytyin huomatessani, että Ashton Kutcherhan oli ihan siedettävää katseltavaa!


Ranta ja taivas näyttävät mukavilta pimeälläkin

Tänään hieman ryhdistäydyimme tukkoisuuteni helpotuttua ja lähdimme talsimaan hiekkatietä kohti läheistä (noin 7km matka) Kaya Kinondoa, sacret forestia (paluumatkan teimme pikillä juomaveden alkaessa loppua ja Janin jalkoihin ilmestyttyä rakkoja).

Kaya Kinondo oli todella positiivinen kokemus ja opas parhaita tällä reissulla vastaan tulleita. Muutaman tunnin vierailun aikana kuulimme ekoturismista, vanhoista perinnäistavoista ja metsän historiasta. Jos Kaya kiinnostaa enemmän, löytyy linkki blogin oikeasta laidasta ja todellakin suosittelen paikan päällä käyntiä kaikille Keniaan eksyville.

Puun halailu oli rentouttavaa puuhaa
Liaanikiikku ja meidän opas
Pyhimpiä paikkoja lukuunottamatta metsässä sai ottaa kuvia



Takaisin majapaikkaan palattuamme nautimme hetken auringosta ja rannasta ja sitten tulikin jo niin nälkä, että piti siirtyä keittiön puolelle. Jani oli hyvin avuliaalla päällä ja varasti ruokaan aikomani sipulit kuvausprojektiin.. Eli puputimme sitten pelkästään porkkana-linssi-riisi –sekoitusta paistettujen kananmunien kanssa. Janice onkin ollut ihan mukisematta kasvisruokavaliolla koko Dianilla oloajan, mutta vähän veikkaan, että kotiin päästyä grilli taitaa olla täynnä lihapöperöitä pari iltaa..

Ja sitten vähän Heidin ja Päivikin kuulumisia. Tytöt matkustivat tänään Mombasasta Nairobiin ja matka oli sujunut ihan hyvin, pientä takamuksen puutumista ja bussissa kahteen kertaan näytettyä Justin Bieber –leffaa lukuunottamatta..

Ja tämän siitä saa, kun päästään Janin, kameran ja keittiön muurahaiset samaan tilaan..

Hieman huonompi uutinen oli sitten päivällä Nairobin keskustassa ostarilla tapahtunut räjähdys.. Viimeisimpien uutisointien mukaan ei ole vielä varmaa onko kyseessä sähkövika vai terrori-isku, mutta onneksi kuolonuhreja ei taida olla, ainoastaan iso kasa loukkaantuneita.. Tyttöjen majapaikka ei onneksi ole aivan keskustassa, vaan hieman sivummassa ja mekin menemme keskiviikko-torstai väliseksi yöksi yöpymään hieman keskustasta sivuun, jotta pääsemme näppärämmin lentokentälle torstaina aamusta. Eli ei tarvitse paljoa Nairobin keskustassa seikkailla.
 
Huomenna ohjelmassa olisi sitten noin sata kilometriä etelään oleva Wasini island ja Kisite Marine Park, jonne teemme päivän reissun jonkin paikallisen safarijärjestäjän kautta. Ohjelmassa pitäisi olla uimista/snorkkelointia, merellistä ruokaa, ehkä delfiinien bongailua, kilpikonnien, korallien ja kalojen katselua ja paikallisesta historiasta kuulemista.

Toivottavasti huomennakin on siis yhtä hyvä keli kuin tänään, niin saatte mukavia merellisiä kuvia :) Tai ainakin kovasti yritän tehdä vielä yhden postauksen ennen Suomeen paluuta. Nyt alkaakin jo pikkuhiljaa tuntua siltä, että kohta on aika lähteä kotiin, ainakin sähköpostiin alkaa sitä tahtia tulla kaikenlaista kalenteriin kesäkuulle merkattavaa kouluun/töihin/harrastuksiin/jne liittyvää..

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Diani Beach


Now we are at Diani Beach and isn’t this place great! We have a nice little balcony, where we can see the ocean partly and the beach is just few footsteps from our door. And what’s the best of all – we can cook here! I’ve been missing cooking so much, so here it has been wonderful to make vegetable dishes, make your own breads, make some tee/coffee and have a little fridge! Perfect. Here are also many monkeys running from trees to roofs and back again and cute cats, some lizards and other bugs and mosquitos. During first days we haven’t done much, just some relaxing, walking on the beach, taking sun (although it has been quite cloudy), cooking, hanging with the girls and so on. Maybe later we’ll do something, go to see dolphins or snorkeling or we’ll see :) But first we gonna just relax and enjoy the beach, while I’ll get rid of the flue (with the help of a nice pharmacist lady). And of course we have been enjoying the company of the girls, ‘cause today they’re leaving to Nairobi and we are staying here until Wednesday morning (and then there’s gonna be the looong bus trip from Mombasa to Nairobi). It’s so strange to think, that we are gonna be in Kenya only four nights anymore.. and then back to Finland! It’s veryvery nice to go back home, but still it feels a bit odd, that we are already leaving this country. 

Pihapuun asukas

Siirtyminen Mombasasta Dianille sujui hyvin ja leppoisasti, sillä otimme kyydin Guesthouselta suoraan Dianin majapaikkaan. Oloni oli sen verran flunssainen (mutta nyt jo paranemaan päin, kiitos apteekktitädin antaman yskänlääkkeen ja muiden troppien), että tuktuk-kyyti ensin lautalle, sitten lautalla Mombasasta etelä-rannalle ja sieltä matatulla Ukundaan ja sieltä toisella matatulla majapaikkaan olisi tehnyt aika tiukkaa rinkan kanssa.. (tytöt sen sijaan olivat keskiviikkona tehneet juurikin näin, propsit siitä, me oltiin laiskoja ;)).

Majapaikkamme on oikein mukava lomailuasuntojen keskittymä aivan rannassa. Tytöillä on hieman ”metsemmässä” oleva yhdentason asunto ja miulla ja Janilla osittaisella merinäköalalla oleva toisen kerroksen asunto (varattiin ensin, niin saatiin kuulemma sen takia ”parempi” kämppä).


Erilaisia apinoita ja paviaaneja vilisee pihapiirissä yhdessä kissojen, liskojen, toukkien ja muiden mönkijöiden kanssa ja itikatkin muistavat olemassaolollaan. Eli hyttyssavuille on käyttöä iltaisin partsilla istuskellessa.

Mieleen tulee hieman mökkiloma ja ensimmäiset Diani-päivät ovatkin kuluneet lähinnä lepäillessä. Rannalla kävelyn, valokuvailun, löhöilyn ja satunnaisen auringonoton (aika pilvistä ollut) lisäksi olemme askarrelleet ruokaa yhdessä tyttöjen kanssa (aivan ihanaa pitkästä aikaa ollut tehdä itse ruokaa ja tiskata!) ja hämmästelleet, kuinka outoa on, että olemme jo alle viikon päästä takaisin Suomessa.

Ensimmäisenä iltana kävimme myös ihastelemassa pitkäksi venyneen ruokailun päätteeksi tyttöjen kanssa tähtitaivasta ja aamulla yritimme bongata auringonnousua, mutta pilvien takia saimme katsella sitä vain osittain.. Onneksi aaltojen ja rannalla juoksentelevien rapujen katselu oli lähes yhtä vangitsevaa ;) 


Meri on aivan ihana, vesi lämmintä ja rannalla melko rauhallista. Kaupustelijoita ja rantapoikiakin on vain muutamia (pahimman turistikauden aikaan heitäkin löytynee moninkertainen määrä..). Tosin parikin kaupustelijaa ja rantapojua riittää olemaan rasittavia ja olemme jo kuulleet kuinka epäkohteliasta on olla Keniassa ja olla puhumatta kenialaisille.. Noh, rannalla loisivien länsimaalaisia hyväksikäyttämään pyrkivien jutut kannattaa jättää aika omaan arvoonsa ja muutenkin olla huomioimatta heitä juuri lainkaan.

Tänään tytöt sitten jatkavat matkaa takaisin Mombasaan ja siitä huomisaamuna Nairobiin ja me jäädään Janin kanssa kahdestaan Dianille keskiviikkoon saakka. Sitten ei olekaan ketään, kenen luona käydä päiväkahvilla tai tehdä yhdessä ruokaa.. eli pitää tyytyä toistemme tuijotteluun ja Janin ostaman macalan pelaamiseen. No, ehkä me selvitään pari päivää ;) Ja varalta otin Heidiltä pari elokuvaa, joilla voidaan viihdyttää itseämme, jos tulee sateinen päivä ja keksitä muutakaan tekemistä.


Meidän keittiö ja ahkerat ruuanlaittajat
On meillä välillä ollut ihan hauskaakin ;)

 Pientä reissua läheiseen Kisite Marine Parkiin ollaan mietitty, mutta katsellaan mitä kaikkea saadaan aikaiseksi. Ajoittaiset yskänpuuskat hieman rajoittavat aktiviteetteja ja esim. polkupyörien vuokraaminen olisi aika tuhoon tuomittu yritys..

Mutta tällaista tänne Dianille kuuluu, enää neljä yötä ja sitten Jomo Kenyatta, Heathrow ja Helsinki-Vantaa kutsuvat!

torstai 24. toukokuuta 2012

Mombasa

Past two days we have been exploring Mombasa and walking around the old town and the new parts of the city. We have bought some souvenirs, spices and tested a nice Chinese restaurant, called China Town Restaurant (especially the waiter was really fantastic character). We also visited a nearby town called Mtwapa and went to see Jumba la Mtwana, old Swahili ruins. Unfortunately it was raining almost all the time, so didn’t get many (or good) pics, but the place was really great. Also Lamu and Malindi would have been nice to see, but I’m a bit skeptic of going so near to Somali boarder.. Mombasa is a very hectic place and although it was nice to see, it’s also very nice to go to beach already tomorrow. There it’s gonna be more silent and relaxing atmosphere (and girls told us that there is also monkeys!). It’s also great to get own little cottage instead of a guesthouse room (and a toilet/shower on the hallway).   


Noniin ja sitten taas vähän kuulumisia rannikolta :) Tytöt lähti siis Diani Beachille eilen ja olivat turvallisesti perillä puolenpäivän jälkeen. Paikka on kuulemma ihana ja rauhallinen ja apinoita hyppelee pihaiirissä. Huomenna mekin päästään sinne rentoutumaan, aika väsyttävää nimittäin tämä Mombasan hektisessä ilmapiirissä oleilu.. (ja meidän naapurilla on ehkä maailman rasittavan nauru, jota jouduttiin kuuntelemaan lähes koko yö..)

Eilinen käytetiin Janin kanssa tutustumalla Mombasan vanhaan kaupunkiin ja voin sanoa, että neljän tunnin kävely ristiin rastiin ja pikkuputiikeissa pyörähtely on rankkaa puuhaa! Mutta nyt on taas lisää tuliaisia hankittuna ja lomabudjetti ylitettynä ;D (hahhaha, no ei ihan vielä, mutta helposti saisi ylitettyä, jos ostaisi kaikki ihanat kankaat ja koriste-esineet, joita näkee).
Guesthousen ikkunasta näkyy kaunis kattomaisema

Vanhan kaupungin rantaa

Vanhan kaupungin lisäksi kierreltiin myös uutta puolta ja käytiin kivassa kiinalaisessa ravintolassa. Ja koska Jani niin tykkää paikallisesta supermarketista, Nakumatista (sanoo sitä kenialaiseksi cittariksi) käytiin myös sieltä hamstraamassa vähän evästä guest houselle, ettei aamulla ensimmäisenä tarvitse etsiä ruokapaikkaa. Kotimatkalla kuulimme tuktuk-kuskilta alueelta muutamia viikkoja sitten löydetystä pommista ja hieman jo asia säpsäytti, kunnes tarkempi aiheeseen perehtyminen kertoi kyseessä olleen maailmansotien aikaisen pommin, jonka kalastajat löysivät merestä (http://baidoamedia.com/20236/).

Rauniot. Suosittelen. Gede Ruinseillakin olisi kiva pyörähtää, mutta Jumba la Mtwana toimii myös hyvin

Tänään tutustuttiin hieman paremmin spice markettiin ja somali markettiin ja johonkin kolmanteen kauppapaikkaan, jonka nimeä en muista. Matkalla törmättiin useampaan suomea puhuvaan paikalliseen kaupustelijaan ja mukaan tarttui muutama pussi mausteita, joidn haistelu (kauppiaat tunkivat mausteita jatkuvasti nenään) tosin tuntui itsestäni hieman turhalta, kun nenä melko tukossa..

Iltapäivällä oli vuorossa matatun metsästys, jotta pääsimme pyörähtämään läheisessä Mtwapan kylässä ja kiertämään Jumba la Mtwana –rauniot. Meidän iloksemme luonto päätti juuri silloin muistaa myös vesisateella, joten tunnelmaa oli ja flunssani taisi hieman ottaa nokkiinsa siitä.. Mutta teimme päivän hyvän teon ja piristimme paikan työntekijöien elämää, toukokuussa olleet vieraat aika vähissä vieraskirjan mukaan.

Raunioilla oli paljon kaivoja. Paikka oli aikoinan hylätty suurimmaksi osaksi koleran takia. Joka taas oli johtunut siitä, että likakaivo ja vesikaivo olivat aivan vierekkäin..


Mitään sen ihmeempiä ei ollakaan sitten seikkailtu, lähinnä puolikuntoisuuteni takia.. Mutta eiköhän tämä tästä ala kohta helpottamaan ja huomenna pääsee nauttimaan rannan rauhasta ja omasta pikku mökistä! Lisäkuulumisia siis luvassa joku päivä Dianilta (jossa olemme ensi keskiviikkoon asti), mutta nyt vähän strepsilssejä ja lepäilyä.

Ps. Kyllä, Taiskan Mombasa soi vähän väliä päässä.. enkä edes pidä siitä!

Jani ja ranta

Jani ja Baobab.